sunnuntai 20. toukokuuta 2012

kaksi kotiako ?

En oo oikee jaksanu ny kirjotella ku ei silleen oo ollu mitää infottavaa ku ollu aika perus tylsä loma... Torstai kyl oli iha kiva ku mentiin kaverille turkuun pitämään aivan mahtavaa kisakatsomoa, kiitos teille kaikille, ketkä olitte messissä, oli aivan mahtava ilta :) Muuten loma sitte meniki aika tylsästi...


Eilen olin ekaa kertaa töissä siellä Aula cafeessa ja oli kyllä tosi mukava paikka ja työporukka :) Eilen nyt en muuta siellä tehnyt kun tiskasin ja bloggasin, tietenkin kun paikka aukesi vasta klo 11 ja menin kahdeksaksi töihin niin autoin siinä sitten tekemään ruokia klo 11 alkavaan Jazz Brunssiin :) Siellä on paljon rennompaa kuin koulussa shokki? mutta siellä ei ole minkään näköisiä tiettyjä aikoja jolloin pidetään tauko, sitten kun ei ole mitään tekemistä niin mennään vaikka siitä keittiön ovesta ulos istuskelemaan ulos ja syödä vaikka siinä :) eilen oli kyllä kiva syödä siinä ulkona kun oli kaunis ilma ja aurinko paistoi :3 Työpaikka ei ole savuton, että kaikki ketkä eilen oli töissä niin kävivät tupakilla milloin huvitti, tietenkin aina silloin kun ei mitään kuoleman kiirettä ollut ja sitten laitettiin radiosta oikea kanava klo 14 aikaan ja kuunneltiin sieltä sitten jääkiekko peliä Suomi-Venäjä ja nämä työntekijät siellä sitten hakivat yhdet kaljat tai ginit itselleen siihen tunnelman tiivistämiseksi, että kyllä voi sanoa kuinka rentoa ja hauskaa porukkaa :D

Mutta eilen sitten tuli kauheen tunteen purkaus... illalla otettiin muutamat kaljat ja Marko sitten päätti ettei juokaan, että voisi hakea oman auton ettei tarvi pienessä Yariksessa istua viisi henkilöä :) no mun juominen loppu sitten siihen ku ei huvittanut yksin juoda sitten enää, mutta ei kyllä oikeen siinä Yariksessakaan muiden kanssa. Tämä johtuu siitä, koska kuulin viime viikolla isältä kun heitti aamulla pysäkille, että ei tiedä enää jaksaako katsoa tota meidän äidin touhua, kun se ei käy töissä ollenkaan, kun sillä on vaan Tiistaisin koulua ja meijän tulot tippuu joka kuukausi melkeen tonnilla, eikä iskä yksin pysty meitä kaikkia elättämään pelkällä omalla palkallaan. Pitäisi ruoat maksaa, poikien harrastuksia, laskut, talo, kaikki... Että iskä sitten hiukan vihjas, että voi olla, että saadaan poikien kanssa ravata kahdessa kodissa, jos tilanne ei muutu. Eli meidän porukat saattaa erota ja tästä johtui eilisen illan paha olo... Marko luuli ensin, että olin vihainen sille kun ei jääty Yariksen kyytiin että olisin voinut juoda ja siitä sitten suutahti ja vei mut kotiin. No autosta en noussut kun kotipihalle päästiin ja aloin siinä sitten itkemään ku Marko mulle tiuskisi siinä. Menin sitten siihen pihalle istumaan hetken päästä ja jätin kamat autoon, kun alko ahdistaa niin paljon, että oli pakko päästä ulos. Marko tuli sitte perässä siihen viereen istumaan ja alkoi sitten aavistaa, että taitaa olla isommastakin asiasta kyse. Kerroin sitten sille siinä pihalla kaiken, ja se laitto auton parkkiin pihalle ja tuli mun kanssa meille ja pyysi sitte anteeks sitä että oli tiuskinut.

En voi kuvitella elämää sellasena jos mulla on kaks kotia ja joudun viikonloppusin olemaan toisen luona ja viikot toisella. Se ei sovi mulle, mä tarviin yhden pysyvän kodin, missä koko perhe on yhdessä. Ilman toista vanhempaa, ei koti tunnu kodilta, vaikka tuskin nyt monia vuosia enää edes kotona asun jos kaikki asiat järjestyy niin, että pystyn asumaan omillani. Oon koko nuoren ikäni saanu asua molempien kanssa samassa talossa, enkä voi kuvitella omaa elämääni niin, että ravaan kahdessa kodissa...

Äiti ei tiedä asiasta mitään ja tuskin aavistaakaan, koska ei isä ole mitään edes vihjannut olevansa kyllästynyt tälläiseen, eikä ne edes ole riidelleen kertaakaan vielä. Yhdessä ne menee poikien peleihin, tekee pihatöitä, nukkuu yhdessä, nauraa yhdessä yms. Kaikki näyttää meidän poikien ja äidin silmissä hyvältä, myös mun silmissä, eikä pojat tai äiti varmaankaan pysty edes aavistamaan mitä oikeasti on tekeillä.. On niin vaikea olla kotona, kun isä kertoi asiasta mulle, kun tiedän aina, ettei kaikki ole hyvin, vaikka siltä näyttää. Toivottavasti asiat järjestyisi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti